22 helmikuuta 2023
Sähköinen siirtoasiakirja – mitä siirtoasiakirjoista on hyvä tietää
Vaatimus siirtoasiakirjan käytöstä sisältyy Jätelakiin, joka tuli voimaan vuonna 2012. Kuitenkin edelleen siirtoasiakirja saattaa jäädä kokonaan laatimatta ja sen käyttöön liittyy myös paljon epäselvyyksiä. Siirtoasiakirjavelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa jätteen päätyminen asianmukaiseen käsittelyyn ja sähköisen siirtoasiakirjan käyttöönoton jälkeen myös jätetietojen toimittaminen kansalliseen SIIRTO-rekisteriin.
Syyskuussa 2022 käyttöön otettu SIIRTO-rekisteri onkin pakottanut alan toimijat tarkastelemaan siirtoasiakirjakäytäntöjään uudelleen. SIIRTO-rekisteri uudisti siirtoasiakirjojen sisältövaatimuksia ja moni toimija on kokenut uusien tietojen täyttämisen hankalaksi. Kokosimme yhteen yleisimpiä kysymyksiä ja haasteita siirtoasiakirjoihin liittyen.
Usein kysytyt kysymykset sähköisistä siirtoasiakirjoista
1. Mistä jätteistä tulee laatia siirtoasiakirja?
Siirtoasiakirja tulee laatia rakennus- ja purkujätteestä, saostus- ja umpikaivolietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteestä, pilaantuneesta maa-aineksesta, POP-jätteestä sekä vaarallisesta jätteestä.
2. Mistä tietää mikä on esimerkiksi rakennusjätettä ja että, siitä tulee laatia siirtoasiakirja?
Jäteluettelossa jätteet on luokiteltu jätteen alkuperän, lajin ja laadun mukaan. Rakennusjätettä ovat kaikki jätteet, jotka ovat peräisin rakennus- tai purkutoiminnasta eli kuuluvat jäteluettelossa ryhmään 17 eli niiden EWC-koodi alkaa tällä numerolla. Poikkeuksena ovat kuitenkin pilaantumattomat maa-ainekset, jotka eivät kuulu siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin, vaikka ne luokitellaankin rakennusjätteeksi. Työmaalla erilliskerättyjä pakkausjätteitä ei luokitella rakennusjätteiksi, vaan ne kuuluvat aina ryhmään 15 01, eikä niistä siis tarvitse laatia siirtoasiakirjaa. Vaarallisten jätteiden EWC-koodin perässä on tähti*, joka kertoo, että jäte on vaarallista. Joissakin tapauksissa jätteen määrittely voi kuitenkin olla hankalampaa, esimerkiksi maa-aineksissa pilaantuneisuus tulee selvittää testeillä kuten myös POP-yhdisteiden kanssa. Apua jätteiden määrittelyyn saa esimerkiksi vastaanottopaikoista.
3. Kenen vastuulla on laatia siirtoasiakirja?
Ensisijainen vastuu siirtoasiakirjan laatimisesta on jätteen tuottajalla/haltijalla. Käytännössä jätteen kuljetusyritys usein kuitenkin tarjoaa siirtoasiakirjan palveluna asiakkaalle.
4. Mitkä tiedot eivät kuulu siirtoasiakirjalle?
Siirtoasiakirjalle kirjataan tiedot jätteistä jäteasetuksen vaatimusten mukaisesti. Tiedot kirjataan vain jäteriveistä, jotka kuuluvat siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin. Jäterivillä on aina paino/määrä sekä muut siirtoasiakirjalla vaaditut jätteen taustatiedot. Esimerkiksi apumies, tuntityö ja lavan poishaku eivät ole jäterivejä. Mikäli kaivojen tyhjennyksissä tyhjennyksellä ja jätteenkäsittelyllä on omat rivit, vain jätteenkäsittelyrivi nostetaan siirtoasiakirjalle. Mikäli tyhjennysrivi sisältää myös jätteen tiedot, kuuluu se silloin siirtoasiakirjalle.
5. Tarvitseeko SIIRTO-rekisteriin vaadittavia tietoja täyttää siirtoasiakirjalle, jos jätteen tuottaja vastaa itse tietojen toimittamisesta rekisteriin?
Tietojen siirtämisestä SIIRTO-rekisteriin tulisi aina sopia tapauskohtaisesti, jotta vältytään tuplatiedoilta. SIIRTO-rekisterin vaatimat tiedot jätteestä eivät ole vain rekisteriä varten, vaan ne ovat pakollisia tietoja siirtoasiakirjalla, riippumatta siitä, kuka tiedot rekisteriin toimittaa. Monet näistä tiedoista ovat hyödyllisiä myös sisäisessä ja ulkoisessa raportoinnissa.
6. Tarvitseeko myös yritysten lietteistä laatia siirtoasiakirja ja mitä tietoja siihen tarvitaan?
Vuoden 2023 alusta saostus- ja umpikaivolietteiden siirtoasiakirjalle on tarvittu muiden vaadittujen tietojen lisäksi tieto lietesäiliön tyypistä sekä rakennus- tai kiinteistötunnus. Vaatimus koskee kaikkia saostuskaivolietteitä eli lietteitä, joiden EWC-koodi on 200304, riippumatta siitä mistä toiminnasta jäte on syntynyt. Myös yritystoiminnasta peräisin olevat saostus- umpikaivolietteet sekä bajamajojen lietteet kuuluvat tähän luokkaan ja niitä koskevat samat siirtoasiakirjavaatimukset kuin kotitalouksista peräisin olevia lietteitä.
7. Riittääkö yksi siirtoasiakirja koko kuormasta?
Jokaisesta jätteen siirrosta tulee laatia oma siirtoasiakirja. Esimerkiksi yleinen käytäntö laatia koko lietekuormasta vain yksi siirtoasiakirja ei ole lain mukainen, sillä jätteen tuottajan ja jätteen tiedot täytyy olla kohdistettavissa. SIIRTO-rekisteri ei hyväksy useaa jätteen tuottajaa. Siirtoasiakirjalla voi kuitenkin olla samalta jätteen tuottajalta useita eri jätteitä, esimerkiksi vaarallisia jätteitä, jos ne kuljetetaan samassa kuormassa. Mikäli samassa kuormassa on siirtoasiakirjallisia jätteitä ja ei-siirtoasiakirjallisia jätteitä, laaditaan siirtoasiakirja niistä jätteistä, joita siirtoasiakirjavelvollisuus koskee.
8. Tarvitseeko siirtoasiakirjaa tehdä, jos jätettä on vain pieni määrä esim. yksi maalipurkki?
Siirtoasiakirjavelvoitetta ei ole rajattu määrän mukaan ja siirtoasiakirja täytyy laatia aina kun jäte kuuluu siirtoasiakirjavelvollisuuden piiriin. Siirtoasiakirjavelvollisuus ei kuitenkaan koske kotitalouksia, jotka itse toimittavat jätteitään esim. kunnan vastaanottopaikkaan.
9. Voiko siirtoasiakirjan laatia vasta jätteen vastaanottopaikassa?
Siirtoasiakirja tulee laatia ennen kuin jätteen siirto alkaa ja sen tulee olla kuljettajan mukana siirron aikana. Jätteen haltija ja vastaanottaja ovat velvollisia säilyttämään siirtoasiakirjan tietoja kolme vuotta siirron päättymisen jälkeen. Jos jäte on noudettu kotitaloudesta, vastuu siirtoasiakirjan laatimisesta ja säilyttämisestä on aina jätteen kuljettajalla.
VINGO Siirtoasiakirjapalvelu
VINGO Siirtoasiakirja on sähköinen siirtoasiakirjapalvelu, jossa siirtoasiakirja muodostuu automattisesti niille jätteille, joille se on taustatiedoissa määritelty. Jätteen taustatiedot sekä jätteen siirron osapuolten yhteystiedot tulostuvat automaattisesti siirtoasiakirjalle, ilman että kuljettajan tarvitsee täydentää niitä itse. Tietojen päivittäminen taustajärjestelmään on helppoa ja järjestelmän pääkäyttäjä voi tehdä sen itse. Jätteen tuottaja ja vastaanottaja voivat allekirjoittaa siirtoasiakirjan sähköisesti linkin kautta. Siirtoasiakirjoja voidaan tarkastella ja tarvittaessa muokata arkistossa.
Ota yhteyttä!
Lähdetieto
Siirtoasiakirjalla vaadittavat tiedot, Valtioneuvoston asetus jätteistä 40 §:
Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun… 526/2022 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Ympäristöministeriön muistio: Siirtoasiakirjan käyttö tiettyjen jätteiden kuljetuksessa
Siirtoasiakirja+muistio_päivitys14092022.pdf (ym.fi)
